Kulttuurihistoriapolku
Kyltti 3
Majat mallin mukaan
Herttoniemen ensimmäisillä puutarhureilla oli valittavanaan kuusi hiukan erilaista majatyyppiä. Majoissa oli 13-18 neliötä sekä avokuisti.
Kaupungin hyväksymien tyyppipiirustusten tavoitteena oli varmistaa, että alue näyttää yhtenäiseltä. Lisäksi majojen haluttiin olevan hyvälaatuisia ja sopusoinnussa ympäristönsä kanssa. Ulkoasussa tuli välttää turhaa kirjavuutta sekä koristeellisuutta.
Alkuvuodesta 1934 hyväksytyissä majatyypeissä oli asuintilaa 13-18 neliötä. Yhdessä avokuistin kanssa rakennuksen koko sai olla enintään 24 neliötä, mikä oli enemmän kuin aiemmissa siirtolapuutarhoissa. Majoissa oli tilaa kahdelle kerrossängylle, keittokomerolle sekä aiempaa suuremmille komero- ja varastotiloille. Lisäksi oli mahdollisuus pienen maakellarin rakentamiseen.
Puutarhurit suosivat suurinta majatyyppiä. Lisäksi monet lasittivat kuistinsa ilman lupaa. Vuonna 1938 kiinteistölautakunta totesi tilanteen ja salli kuistien lasittamisen. Kalustovajojen rakentaminen majojen seinustalle hyväksyttiin vuonna 1951.
Vuosikymmenten aikana tyyppipiirustuksia on päivitetty joitain kertoja. Nyt käytössä ovat niin sanotut Reposen tyyppipiirustukset, joita on kahta mallia. Majan ja varaston pinta-ala saa olla yhteensä enintään 35 neliötä.
Majan lisäksi palstalle saa rakentaa leikkimökin, kasvihuoneen tai grillikatoksen. Myös leikkimökkiä varten on omat mallipiirustukset.
