Kulttuurihistoriapolku
Kyltti 4
Elisabethin opein (ja omin päin)
Moni alkuperäinen puutarhuri tilasi palstalleen viljelysuunnitelman kaupungin puutarhaneuvoja Elisabeth Kochilta.
Mökkiläisten puutarhasuunnitelmia ovat alusta alkaen ohjanneet asemakaava sekä vuokrasopimus, joka edellyttää palstojen pitämistä viljeltyinä ja siisteinä. Puutarhoista haluttiin myös luoda yhtenäisiä ja esteettisesti korkeatasoisia.
Elisabeth Koch jakoi puutarhan kolmeen osaan: hyötypuutarhaan, marja- ja hedelmätarhaan sekä koristepuutarhaan. Koska tila oli käytettävä taiten, kasvimaat sijoitettiin usein osittain hedelmäpuiden alle ja palstat rajattiin marjapensailla ja vadelmarivistöillä. Mökkien edustalle varattiin oleskelualue lepoa ja seurustelua varten.
Kochin suunnitelmat näkyvät alueella edelleen. Esimerkiksi suorat portilta mökille vievät polut sekä niitä reunustavat kukkapenkit olivat tyypillistä Kochia. Myös monet syreenit ovat alkuperäisten syreenimajojen perua.
Vaikka Elisabeth Koch laati palstoille yksityiskohtaisia suunnitelmia, hän varoitti puutarhureita sortumasta kaavamaiseen toistoon. Kochin mukaan palstan tehtävänä oli myös elämyksien tuottaminen: viihtyisyyden takaamiseksi puutarhureiden oli saatava tehdä omien mieltymystensä mukaisia valintoja. Koch myös ajatteli, ettei puutarha ole koskaan valmis vaan sen suunnittelusta saa jatkuvaa iloa!
Suositut perinneperennat
Elisabeth Koch antoi suosituksia myös palstoille valittavista koristekasveista.
Kochin suosikkeja olivat syreenit, jasmikkeet, ruusut ja erilaiset köynnöskasvit kuten villiviini ja köynnöskuusama. Kukkapenkkien perinneperennoja olivat esimerkiksi kevätvuohenjuuri, kurjenkello, palavarakkaus, rusopäivänlilja, särkynytsydän, tiikeri- ja varjolilja. Jalostettuihin lajikkeisiin kuuluivat puolestaan jaloangervo, jaloritarinkannus, jalopioni, kurjenmiekat ja leimut. Myös yksivuotisia kukkia istutettiin – näitä olivat esimerkiksi asterit, kehäkukat, krassit, orvokit ja punapellava.
2000-luvun alussa siirtolapuutarhassa kartoitettiin alueen perinnekasveja ja dokumentoitiin 250 lajia. Monet Elisabeth Kochin suosikeista kasvavat ja kukkivat puutarhoissa edelleen.
