Kulttuurihistoriapolku
Kyltti 6
Ikimuistoisia paikkoja
Siirtolapuutarhassa ja sen tuntumassa on ollut mökkiläisille tärkeitä rakennuksia ja paikkoja, joista osan on aika vienyt. Osa on onneksi säilynyt jälkipolville.
Elannon kauppa
Nykyisellä parkkipaikalla sijainnut Kesä-Elanto palveli puutarhureita lähes 50 vuotta, vuosina 1934-1982. Kaupasta sai niin maidot, makkarat kuin karkitkin. Rakennus paloi vuonna 2001.
Puhelinkoppi ja kaivo
Herttoniemen edistyksellisyydestä kertoi heti vuonna 1934 Keinukentälle saatu puhelinkoppi. Kuulumisia vaihdettiin myös puhelinkopin vieressä olleella juomavesikaivolla. Alueelle tuli vesijohtovesi vuonna 1948, ja puhelinkoppi poistettiin vuonna
1998.
Vanha vesitorni
Puutarhan pohjoisreunassa sijaitseva vesitorni rakennettiin vuonna 1934. Vesi pumpattiin merestä torniin, josta se johdettiin suolanpoiston jälkeen palstoille kasteluvedeksi. 2000-luvulla vesitorni toimi muutamia vuosia siirtolapuutarhan kirjastona.
Riihi
Herttoniemen siirtolapuutarhan yli katsova Riihi on rakennettu 1750-luvun puolivälissä Kulosaaren kartanon tupakkaladoksi. Riihi on Helsingin vanhimpia paikallaan säilyneitä puutaloja ja kaupunginmuseon suojelukohde.
Riihen rakentamisen aikaan Kulosaaren kartanon omisti sotamarsalkka Augustin Ehrensvärd, yhteiskunnallinen ja edistyksellinen mies. Vuonna 1753 Ehrensvärd perusti kartanon alueelle Suomen ensimmäisen lastenkodin sotilaidensa orvoiksi tai muuten heitteille jääneille lapsille. Saadakseen tuloja ja vähentääkseen tupakan salakuljetusta Suomeen Ehrensvärd aloitti tupakan viljelyn nykyisen siirtolapuutarhan paikalla – raakatupakasta sai viisinkertaisen hinnan herneeseen verrattuna. Tupakan tuontitullien laskemisen jälkeen pellot pantiin viljalle ja riihessäkin kuivattiin sekä puitiin viljaa.
Kun Herttoniemen siirtolapuutarha vuonna 1934 perustettiin, kaupunki antoi omistukseensa siirtyneen riihen yhdistyksen käyttöön kokous- ja juhlatilaksi. Riihen eteläseinälle puhkottiin kolme tyyliin sopivaa ruutuikkunaa saranaluukkuineen. Sisäpuolen väliseinä poistettiin 1935. Ulko-ovet uusittiin 1983 paremmin tyyliin sopiviksi. Muilta osin riihen ulkonäkö on säilynyt ennallaan.
Edellinen suurempi peruskorjaus tehtiin 1990-luvulla, jolloin uusittiin katto ja osa lahonneista hirsistä. Pienempiä korjauksia tehdään säännöllisesti, viimeisimpänä riihen sähkö- ja valaisinremontti vuonna 2024.
Riihi siirtyi Herttoniemen siirtolapuutarhayhdistyksen omistukseen vuonna 2023.
Kristikka
Puutarhan pääportilla oleva komea puutalo tunnettiin aiemmin Kristikkana, sen omistaneen Kristillisen Työväenyhdistyksen mukaan. Sodan aikana rakennuksessa toimi sairaala ja sodan jälkeen lastentarha. Rakennus kuuluu nykyisin Oranssi ry:lle.
Kipparlahden uimaranta
Kipparlahden uimaranta oli vilkkaassa käytössä 1930- ja 1940-luvuilla. Mereen hypittiin niin laitureilta kuin korkealta kalliolta. 1950-luvulla uinnit loppuivat, kun Paasivaaran margariinitehdas juoksutti jäterasvat suoraan mereen.
Vanha poliisiasema
Siirtolapuutarhan naapurina oli pitkään Herttoniemen poliisiasema. Nykyisen Kipparlahden silmukan ja Itäväylän välissä ollut rakennus purettiin Itäväylän laajennuksen yhteydessä 1960-luvulla. 1750-luvulla samalla paikalla sijaitsi Kulosaaren kartanon päärakennus.
Kesäsauna
Herttonomit rakensivat saunan Kipparlahden rantaan vuonna 1940. Huippuvuosina 1940-luvulla saunojia oli kesässä jopa 19 000 ja sauna työllisti kaksi kylvettäjää, kassan sekä lämmittäjän. Myös hierojan ja kampaajan palveluita oli tarjolla. Sauna paloi juhannuksena 1999.
Kulosaaren kartano
Siirtolapuutarhan naapurissa sijaitseva Kulosaaren kartano on merkittävä historiallinen kartanomiljöö.
Kulosaaren kartanon synty ajoittuu 1500-luvun puoliväliin ja maaveroista vapautettuun rälssitilaan. Tilan päärakennus on sijainnut kolmessa eri paikassa: siirtolapuutarhan koillislaidalla lähellä Saunalahden rantaa, puutarhan etelälaidalla nykyisen metroradan kohdalla sekä nykyisellä paikallaan. Vaaleanpunaisen asunsa päärakennus sai 1810-luvulla, jolloin 1700-luvulta peräisin oleva rakennus kunnostettiin. Rakennusta on sittemmin korjattu ainakin 1950- ja 1980-luvuilla.
Kartanon vanhin säilynyt rakennus on siirtolapuutarhaan kuuluva tupakankuivausriihi. Päärakennuksen lisäksi 1800-luvulta ovat Pehtoorin tupa, leivintupa, rengintupa, vaja, Tallbackan huvila, Gunnarstorp sekä uimahuone. 1900-luvun alun rakennuksiin kuuluvat muun muassa kartanoalueen pohjoisosassa oleva vartiotupa ja siirtolapuutarhan pääportin vieressä sijaitseva Kristikka.
Sen sijaan 1870-luvulla perustetusta kartanopuistosta on jäljellä vain murto-osa. Samoin on käynyt tammikujanteelle, jota pitkin pääsi aikoinaan kartanolta riihelle. Samaa reittiä kuljetaan edelleen, vaikka vanha tammikuja onkin osin kadonnut.
Kartanon uimaranta
Kipparlahden veden pilaannuttua uimarit siirtyivät Kulosaaren kartanon rantaan pienen uimakopin luona sijaitsevalle hiekkarannalle. Uimarantaa ei enää ole, mutta 1800-luvulta peräisin oleva uimakoppi kyhjöttää entisellä paikallaan Naurissalmen rannalla venelaitureiden vieressä.
