Riihen juhlat 70-luvulla
1970-luvulla elettiin voimakkaan taloudellisen kasvun aikaa Suomessa, lähiöitä rakennettiin, maaltamuutto kiihtyi, nuorisoa oli runsaasti, sillä syntyvyys oli suurta. Myös Hertsikassa oli omat nuorisojenginsä, yksi Herttoniemen korkeissa kerrostaloissa ja ostarin lähellä omansa.
Riihen juhlissa oli orkesteri, joka soitti lavatanssimusiikkia, mutta väliajoilla soitettiin rockia levyiltä nuorison iloksi. Rauli Badding Somerjoki, Hector ym. olivat tehneet läpimurron. Baddingin hitti “Fiilaten ja höyläten” soi riihelläkin usein. Silloin nuoriso ryntäsi tanssimaan rockia lanteita heiluttaen. Jotkut vanhemmat ihmiset paheksuivat Baddingin sanoitusta ”muhina mun alasti ain”.
Juhlissa useilla oli taskumatit, ja riihen takana käytiin huikalla. Muuten alkoholia ei tarjoiltu. Yhdistyksen juhlissa oli järjestyksenvalvojat, joista jotkut olivat entisiä Työväen Urheiluliiton TUL:in nyrkkeilijöitä.
Riihen juhliin tuli myös ulkopuolisia juhlijoita Kivinokan mökeistä ja jäsenten vieraita.
Kerran riihen juhliin ilmestyi joukko Hertsikan kerrostalojen “raggarinuoria”, joiden tyyli oli häiritsevää ja joiden kanssa alueen nuorilla oli huonot välit. Ehkäpä “raggarit” olivat jo alun perin suunnitelleet panevansa juhlat läskiksi.
Heidän läsnäolonsa toki huomattiin heti ja heitä tarkkailtiin, mutta annettiin olla rauhassa. He menivät kuitenkin riihen taakse juomaan, mikä tietenkin huomattiin ja järjestysmiehet kävivät huomattelemassa heitä. Tästä he kimpaantuivat ja eräs heistä otti ison lankun käteensä ja alkoi riehua sillä riihen ulkopuolella. Tunnelma muuttui heti uhkaavaksi ja väkeä alkoi valua riihen sisälle suojaan.
Lisäksi he provosoivat järjestysmiehiä sanallisesti. Tämä johti välittömästi yhteenottoon järjestysmiesten kanssa, jotka eivät kuunnelleet moista lässytystä pitkään. Lisäksi joidenkin järjestysmiesten nyrkkejä saattoi jo pikkuisen syyhyttää.
Kun yksi pitkätukkainen raggari, joukon johtaja, jonka tiedettiin harrastavan karatea, haastoi pienikokoista järjestysmiestä avoimeen nyrkkitappeluun, ei vastausta tarvinnut kauaa odottaa. Tämä haaste tuli kuin kiekko lapaan entiselle TUL:n nyrkkeilijälle, joka otti heti ”garde”-asennon (englantilainen suojausasento) ja pamautti oitis oikean suoran raggarin nenään niin, että veri alkoi vuotaa.
Toista erää ei sitten tarvinnutkaan ottaa, sillä pitkätukkaraggari havaitsi heti olevansa “ammattilaisten” kanssa kehässä. Hän perääntyi haukkuen järjestysmiehiä, jotka “laittavat aikuisia nuoria vastaan”. Nopeasti oli unohtunut provosointi ja heidän oma riehumisensa ja huono käytös.