Kulttuurihistoriapolku
Kyltti 1
Tervetuloa Herttoniemen siirtolapuutarhaan!
Herttoniemen siirtolapuutarha perustettiin vuonna 1934 Kulosaaren kartanon peltomaalle. Kaupunki osoitti puutarhalle noin seitsemän hehtaaria maata, jolle merkittiin 182 palstaa. Näin myös idässä asuva työväki sai mahdollisuuden viljellä omaa maata – ja viettää ajan ihanteiden mukaan aktiivista, hyödyllistä ja terveyttä edistävää vapaa-aikaa.
Ensimmäisen suunnitelman puutarhalle oli laatinut kaupungin puutarhaneuvoja Elisabeth Koch yhdessä arkkitehti Arnold Erikssonin kanssa jo syksyllä 1930. Heidän ajatuksensa säilyivät lopullisessa, asemakaava-arkkitehti Birger Brunilan signeeraamassa suunnitelmassa. Vain nykyiselle keinukentälle suunniteltu vesiallas jäi lopulta toteuttamatta.
Uusia mukavuuksia
Palstojen tultua vuokrattaviksi kysyntä ylitti reilusti tarjonnan. Oma paikka meren ja metsien äärellä houkutteli monia. Koska alue sijaitsi kaukana keskustasta, viljelijät saivat poikkeuksellisen luvan yöpyä majoissa toukolokakuussa. Kesäasumista varten sekä palstat että majat olivat muita siirtolapuutarhoja suurempia. Kaikista palstoista allekirjoitettiin vuokrasopimukset ensimmäisenä kesänä ja majojakin valmistui 120.
Herttoniemi oli monin tavoin edistyksellisempi kuin kolme Helsinkiin aiemmin perustettua siirtolapuutarhaa. Heti vuonna 1934 alueelle rakennettiin sähköverkosto, jota muissa puutarhoissa ei vielä ollut. Alueelle saatiin myös juomavesikaivo, yleisöpuhelin, postinkanto ja venelaituri. Kasteluvesi pumpattiin Saunalahdesta suodatintorniin, josta se johdettiin suolanpoiston jälkeen palstoille. Lisäksi Elanto avasi kesämyymälän pääportin edessä olevalle parkkipaikalle.
Lapset saivat oman leikkikenttänsä alueen suojaiseen nurkkaukseen – ja jo ensimmäisenä kesänä vanhemmat ehtivät puutarhan perustamisen lomassa myös käsityökerhoon, krokettiseuraan ja köydenvetokisaan kumpulalaisten siirtolapuutarhurien kanssa.
Aikalaisarviot ylistivät Herttoniemeä - sitä pidettiin jopa Pohjoismaiden toiseksi kauneimpana siirtolapuutarhana, “satumaana” ja “herttaisesti hymyilevänä nukkekotikaupunkina”.
Mallia maailmalta
Kaupungin nopea kasvu ja työväen heikot asuinolot innostivat Helsinkiä perustamaan siirtolapuutarhoja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Mallia otettiin maailmalta, etenkin Saksasta, Ruotsista ja Tanskasta. Helsingin ensimmäinen siirtolapuutarha perustettiin Ruskeasuolle vuonna 1918. Sitä seurasivat 1920- ja 1930-luvuilla Kumpula, Vallila, Herttoniemi ja Tali. Nykyisin Helsingissä on yhdeksän siirtolapuutarhaa, joista viimeiset on perustettu 1940-luvulla.
Arvot ja ominaispiirteet säilytettävä
Vuosien saatossa ”lohduton peltoaukea” on muuttunut vehreäksi puistoksi. Puutarha suojeltiin vuoden 2007 asemakaavassa.
Puutarhureille jännitystä ovat aika ajoin aiheuttaneet alueen vuokrasopimuksen jatkuminen sekä kaupungin rakennussuunnitelmat. Uhka häilyi puutarhan yllä viimeksi 1980- ja 1990-luvuilla, jolloin alueelle ehdotettiin rakennettavaksi asuntoja. Vuoden 1992 yleiskaavassa kiista ratkesi puutarhan hyväksi: alue merkittiin virkistysalueeksi, jolla on kulttuurihistoriallista erityisarvoa. Pian sen jälkeen kaupunki jatkoi puutarhan vuokrasopimusta 30 vuodella.
Herttoniemen siirtolapuutarha suojeltiin viimein asemakaavalla vuonna 2007. Alue on myös valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, jota on kehitettävä niin että sen arvot ja ominaispiirteet säilyvät.
Vuoden 2002 yleiskaavasta lähtien vireillä ovat olleet uudet liikennejärjestelyt, joiden alle jäi viisi palstaa alueen eteläisestä kulmasta. Korvaavat palstat löytyivät entiseltä krokettikentältä, jonne mökit siirtyivät vuonna 2022. Muuten alueen palstat ja mökit ovat alkuperäisillä paikoillaan.
